Pöllöt meripartioleirillä Kustavissa.

Satahanka XII 29.7.–5.8.2013

Pöllöt puhkuivat intoa merellä!

Heinä-elokuun vaihteessa Pöytyän Pöllöjen edustusto pakkasi rinkkansa ja otti härkää sarvista. Suuntana oli Satahanka XII. Järjestyksessä leiri oli jo kahdestoista. Satahanka XII, kansainvälinen purjehdusleiri, pidettiin Kustavin Lootholmassa, luonnon helmassa. Lippukunnallemme se oli ensimmäinen kosketus meripartiointiin.

 

Ensimmäinen leiripäivä

Leiri alkoi heinäkuun 29:nä päivänä aikaisella herätyksellä ja pian kokoonnuimmekin Pöytyän kirkolle valmiina lähtöön – vaikkakin väsyneinä. Matkalle mukaan lähti minun (Verneri) lisäkseni Roosa, Emma, Kustaa, Tekla ja Fanny.

Ensimmäisenä leiripäivänä vuorossa oli majoittuminen ja alaleiritovereihin tutustuminen. Alaleirissämme majoittuivat kaikki leirille saapuneet venäläiset. Heidän lippukuntansa oli kotoisin Pietarista. Myöhemmin alaleiriimme majoittui myös Puolasta asti purjehtineita partiolaisia. Muistona ulkomaisista partiovieraista on varmasti jokaisella jotain swopattua tavaraa.

Alaleirissämme, Krenassa vaikuttivat hillityn kaaoksen voimat. Paikalle saapuessamme juuri mitään ei vielä oltu organisoitu, ja yhteiset rakennelmat puuttuivat. Venäläiset ystävämme osoittautuivat käsistään taitaviksi ja pian Krenan alaleiritoimisto ja ruokailupussiteline olivatkin jo pystyssä.

Iltanuotiolle kokoontuivat kaikki alaleirit. Leirin avasi virallisesti leirinjohtaja. Partiotunnelmaa kohottivat partiolaulut, niin merelliset kuin ihan ne tavallisetkin.

Toinen leiripäivä

Lähdimme aamupalalle sateisen yön jälkeen, kaikki kuitenkin kuivina. Ilma oli edelleen sateinen, mutta emmehän me olleet sokerista. Päivän ohjelmassa oli isoihin aluksiin tutustumista ja alusten ohjaamista. Saimme jopa itse ohjailla aluksia sekä meno-, että paluumatkalla. Aluksemme nimi oli Pranstaka, ja se kuului Turun Nuotiotytöille.

Kolmas leiripäivä

Aamulla vuorossa oli ranta, iltapäivällä merimiestaito. Rannalla valitsimme itsellemme kaksi toimintapistettä. Vartiomme jollaili ja merimiestaidossa pääsimme istumaan metsän siimekseen ja ompelemaan itsellemme merimiessäkkiä muun alaleirimme kanssa.

Neljäs leiripäivä

Vuorossa olivat jälleen isot alukset, tällä kertaa tosin Etelä-satamassa. Aluskin oli tällä kertaa oikeasti iso. Alus oli nimeltään Tokka-Lotta. Päivä oli ehdottomasti koko leirin huippukohtia: purjehdimme aina Ahvenanmaan vesialueille asti ja vietimme koko päivän aluksella. Puhkuimme intoa merellä: saimme ohjata alusta, sitoa solmuja ja kirjoittaa lokikirjaa. Siivousta, navigointia ja purjeiden nostoa unohtamatta.

Viides  leiripäivä

Vierailupäivänä leirialueella oli tungosta. Lapsilleen karkkia lahtaavat vanhemmat ja lippukuntavieraat saapuivat hekin yhteiskuljetuksilla leirialueelle. Tungosta ei helpottanut myöskään samalle päivälle sijoitettu KoGi-tapaaminen. Hulinaa riitti monta tuntia ja vierailupäivä huipentui pelastusnäytökseen merellä.

Lippukunnastamme Roosa juhli syntymäpäiviään. Baila baila!!

Kuudes leiripäivä

Ohjelmassa oli samat asiat, kuin kolmantena leiripäivänä.

Ommeltuamme merimiessäkin loppuun pääsimme myös kisaamaan muiden alaleirimme vartioiden kanssa. Venäläiset hävisivät reilusti PöHille köydenvedossa, mutta revanssi osoittikin, että myös meidän kengänpohjamme luistavat hiekkatiellä. Emme loppujen lopuksikaan päässeet selvyyteen siitä, kummat meistä olivat vahvempia, mutta hauskaa meillä kyllä oli.

Seitsemäs leiripäivä

Haikki. Tuskin tarvitsee sanoa, sillä jokainen partiolainen tietää mikä se on. Ja odottaa sitä. Haikki. Tai no, kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Kahdeksas leiripäivä

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös kark- Satahanka!

Viimeisenä päivänä tunnelma oli haikea, kuten olettaa saattaa. Uusien ystävien ja leiri-ihastusten hyvästeleminen alkoi nopeasti aamupalan jälkeen. Bussi toisensa jälkeen ajoi ulos leiriportista. Kololla olimme iltapäivällä yhden aikoihin, kaikki rättiväsyneinä, mutta onnellisina.

Merellä puhkui vain tuuli.