Muistoja Suomen partiolaisten 6. finnjamboreelta, jonne osallistui 17 pöllöä.

Kilke – Pöllöt Suomen Partiolaisten 6. Finnjamboreella Evolla (28.7.–5.8.2010)

Raffun porttina oli mikäs muukaan kuin suuri kitara.

Millaista on asua 9 päivää metsässä yhdessä yli 10 000 muun partiolaisen kanssa? 17 Pöllöä päätti ottaa asiasta selvää ja osallistua Evolla järjestetylle Kilkkeelle. Leiri tarjosi ohjelmaa tarpojaikäisille ja sitä vanhemmille partiolaisille. Päivittäin joku lippukunnastamme kirjoitti leirillä päiväkirjaa, joka on nyt tarjolla myös näin sähköisessä muodossa. Se tarjoaa monta erilaista näkökulmaa kesän 2010 huipennukseen.

Keskiviikko 28.7.

Tänään heräsimme aamulla jo aikaisin, jotta ehdimme käydä suihkussa ennen kuin muut ihmiset tulivat leirille. Sitten pakkasimme tavaroita ja myöhästyimme aamupalalta. Yllätyksekseni Sandra ei angstannut heti aamusta, vaan oli hilpeänä lähes koko päivän.

Kun busseja alkoi virrata, otimme Alexin pienen ”matkaradion” ja menimme toivottamaan tervetulleiksi tutut ja vieraat vilkuttamalla iloisesti. Toiset vastasivat toivotukseen vilkuttamalla aivan yhtä iloisesti ja toiset vain tuijottivat jurosti bussin ikkunasta.

PöPöjen saavuttua savuun 244 jouduimme siirtämään vanhan leirimme, jossa majoituimme rakennusleirin ajan, pois MeMe:jen teltan tieltä, ja tavarat siirrettiin luxus kupoliteltasta erähenkisempään Nigeriin. Savussa alettiin rakentelemaan kaikenlaista, kuten telineitä ruokailuvälinepusseille, makuupusseille ja myös pyyhkeille ja uimapuvuille kuivattamista varten.

Kun olimme saaneet oman hommamme savussa valmiiksi, kävimme katsastamassa Osiin Valinnan ja Kilke-shopin. Ensimmäisen päivän ohjelmaan ei sitten muuta kuulunutkaan kuin rakentelua, ruokailua ja alueeseen tutustumista.

Kirjoittanut Sandra ja Johanna

Torstai 29.7.

Toinen leiripäivä. Aamulla heräsimme kovaan huutoon. Menimme syömään aamupalaa. Saimme nauttia puurosta, leivästä ja kaakaosta. Tämän jälkeen jatkui rakentaminen. Rakensimme muun muassa roskapöntön.

Kilke kilkutteli leirin avajaisissa.

Sitten olikin yllättäen lounaan aika. Lounaaksi oli kanapataa. Sen jälkeen olikin vapaa-aikaa, jota useimmat viettivät kaupan hyllyjä katsellessa ja pelikortteja selaillessa. Puoli kahdelta lähdimme savun portilta kohti Vesilaaksoa. Siellä leikimme intiaania ja pelasimme muistipeliä. Kun vihdoin pääsimme takaisin savuun, olikin melkein heti (taas) ruokailu. Päivällinen koostui kasvispastasta, pullasta ja juotavasta.

Päivällisen jälkeen samoajat kaikkosivat mystisesti. Lähdimme uimaan kello 7. Takaisin (sekaisesta) vedestä nousimme hivenen ennen leirin avajaisiin lähtöä. Välissä söimme (once again). Sitten lähdimme avajaisiin. Ensimmäisen tunnin katselimme erinäisiä savupöllähdyksiä ja huusimme kilpaa. Avajaisissa katselimme veneitä, kuuntelimme laulua ja lauloimme itse. Sitten kun avajaiset loppuivat, palasimme teltoille ja hoidimme iltatoimet. Sitten – eli nyt – kirjoitamme tätä.

Kirjoittanut Kustaa Achrénin kertomusta mukaillen Verneri Nissilä

Perjantai 30.7.

Kolmas päivä Kilkettä! Herätys oli kello 7.30 ja aamupala oli noin kello 8.15. Sen jälkeen lähdimme Vesilaaksoon. Vesilaaksossa puimme pelastusliivit ja harjoittelimme mitä tehdä, jos joutuu veden varaan, harjoittelimme myös pelastusköyden heittoa, me myös harjoittelimme vesijuoksua. Kun olimme vesijuoksussa alkoi sataa niin ettei melkein nähnyt eteenpäin, onneksi pääsimme saunaan ja suihkuun. Näiden pisteiden jälkeen menimme lounaalle noin klo 12.30. Lounaalla odottivat ”prinsessa Victoria ja prinssi Daniel”, ruoaksi oli perunoita ja lihapullia. Lounaalla löytyi myös ”pieniä” prinsessoja. (Ravintolan työntekijät olivat pukeutuneet prinsessoiksi kun he antoivat meille ruokaa.)

Ruoan jälkeen lähdimme ufoilemaan muiden avaruusolioiden kanssa. Rakensimme limsapullosta raketin, jolla voisimme ampua Marsia. (raketti ei toiminut aivan odotetulla tavalla, sillä raketti ”plösähti” ennen lähtöä.) Sitten tutkimme tähtitaivasta ”kupolijutun” sisällä. (Oli muuten aika pimeetä + englantilaisia <3). Teimme myös hohtavia ufopalloja (jättisaippuakuplia), sekä ”mahtavia” avaruusaluksia (paperilennokkeja.)

Avaruusjutskien jälkeen meidät pysäytti ensiapuihminen, joka käski juoda maanmainiota Kilke-vettä. Tartuimme tuumasta toimeen ja kulautimme siemaukset vettä. Matka savuun sujui pölyisissä merkeissä. Päivällisellä oli hot soup -annokset (keittoa). Laitoimme kokouskatoksen pystyyn omalla haballa (korjaan, vahdimme miehiä/poikia älyllisellä voimalla.)

Koska illalla oli ruotsalainen ”iltanuotio”, laitoimme päälle sini-keltaiset vaatteet sekä hehkeät sivuponnarit :) . Iltapalalla juttelimme mukavien Hong Kongilaisten kanssa. Pesimme hampaat ja menimme tutimaan (krooh). sekä juttelimme nukku-Matille.

Alun kirjoitti Tekla. Lopun Mari, Emilia & Nella, jotka olivat väsyneitä ja hieman höpö-höpö-tuulella :D (klo 00.00).

Lauantai 31.7.

Odottamaton näky keskellä metsää.

Neljäs leiripäivä valkeni kosteana öisen sateen jälkeen. Aamutoimien jälkeen siirryimme Rumba Catering ravintolaan maittavalle aamupalalle. Vatsat täyttyivät punaisesta puurosta, jonka alkuperän epäilimme liittyvän jotenkin eiliseen aamupalaan (puuro + marjasose).

Aamupalan jälkeen suuntasimme työpisteeseemme eli Ilmalaakson kommunikaatiopisteeseen, tuttavallisemmin nörttiluolaan. Synnynnäisinä atk-neroina autamme pisteeseen saapuvia tarpojia valmistamaan vartiolleen sähköisen e-kortin: ensin vartiosta otetaan valokuva, tämän jälkeen kuvasta muokataan GIMP-kuvankäsittelyohjelmalla hieno e-postikortti, joka lopuksi lähetetään Kilke-elektroninen sähköpostikorttigeneraattori-ohjelmalla halutuille tuttaville. Tänään paimennettavanamme oli toinen puolisko Raffusta. Hommat sujuivat jo rutiinilla, toisin kuin alkuleirin aikana. Aikaa jäi siis myös mutista pisteessä “toimivien” vaeltajien istuskelusta.

Pisteen jälkeen kiirehdimme keittiölle, jonne saavuimme jo ennen aukeamisaikaa. Innokkaina faneina kolkuttelimme portteja ja pääsimmekin ensimmäisinä sisälle. Ruokana oli meetvursti-makaronipataa. Ruokailun jälkeen vaihdoimme partiopaidat päälle ja kiirehdimme leiriportille vierailupäivähommiin. Tähän homman houkuttelimme myös Essin mukaan. Leiriportilta meidät lähetettiin kahden tamperelaisen kanssa muonituksen varastoille, josta meidät lähetettiin takaisin leiriportin suuntaan, Tuikun yhteen kyläkeittiöön. Hieman kävelemistä siis… Kyläkeittiössä päädyimme vaihtamaan tiskivesiä. Tämä sujuikin mukavasti – tiskaajia vain ei ollut.

Noin tunnin toimettomuuden jälkeen saimme häipyä, toisin sanoen lisää töitä hakemaan. Tamperelaiset lähetettiin muualle, mutta me kolme pöytyäläistä jäimme leiriportille vieraita opastamaan. Annoimme siis leirille kasvot. Jälkikäteen huomasimme, että ne kasvot olisivat voineet olla edustavammassakin kunnossa pienen ehostuksen avulla. Saimme paljon kiitosta reippaasta ja oma-aloitteisesta työskentelystämme, tosin tämän seurauksena jouduimme työskentelemään kauemmin kuin muut (muistakaa punainen-pohjoinen-sora ja sininen-south-sänki). Viimein saimme vapautuksen kello 17.30 ja riensimme nauttimaan Rumba Caterigin merellisestä tunnelmasta. Ruokana oli kanarisottoa ja ruuan jälkeen käpy lensikin plussasaaviin.

Ruuan jälkeen olimme suunnitelleet viettävämme rentouttavan iltapäivän kahvilan, suihkun ja shoppailun merkeissä. Toisin kuitenkin kävi, musiikkiteatteriin lähtöön oli aikaa 15 minuuttia, joten kävimme Katapultti-kahvilassa nopeasti kahvilla ja pullalla (lahja avusta vierailupäivänä). Kiire siis tuli, mutta ehdimme hoitaa asiat ja suunnata lavalle. Ohjelmassa oli ensin Kuorosotaa, jossa Raffun kuoro esitti ”Raffumusiikkia” kappaleen vuzoo-torvien säestyksellä. Upeasta esityksestä huolimatta voiton vei Tuikun kuoro. Kuorosodan jälkeen vuorossa oli tunnin teatteriesitys, jonka juoni, merkitys ja yhteys partioon jäivät ainakin allekirjoittaneille epäselviksi. Esitys kuitenkin päättyi ja pääsimme nukkumaan.

Kirjoittanut atk-gurut Suvi ja Hanna.

Sunnuntai 1.8.

Raffu-alaleirissä sekä Kalevassa on vierailupäivä jotenka päivä leirikirkon jälkeen meni hyvin sluibailemalla. Aikaisen aamuherätyksen väsymys katosi pienillä päivätorkuilla katoksen varjossa, sillä pj-teltta oli aurinkoisella säällä aivan liian lämmin. Päätimme yhdessä LoNun johtajien kanssa käydä kiipeilypisteessä. Vaikka piste ei virallisesti ollutkaan auki, olivat kiipeilyseinät käytössä. Kiipeilytiimiläiset sekä heidän perheenjäseniään oli kokeilemassa taitojaan. Hauskaa homaa tuo kiipeily.

Sinne oli myös “eksynyt” muutama islantilainen vaeltaja, sillä Ilmalaaksossa ei ohjelma ollut oikein toiminut englanniksi (Ehkäpä siksi, että Teemut olivat tulleet vierailemaan ja Suvi ja Hanna viettivät siis sen vuoksi vapaapäivää. Ovat kuulemma pitäneet pistettään aika hyvin pystyssä.) Muistelimme viimevuotista Roverwayta Islannissa ja juttelimme tulivuorista.

Nyt syömään, illalla kv-ohjelmaa.

Lämpimästä ja aurinkoisesta leirisäästä, Essi Kujansuu vaeltaja, kiipeilytiimi

PS: Eli Essi oli laiskapossu, eikä kirjoittanut loppupäivästä. Mutta siis vierailijoiden lähdettyä oli päivällinen ja kv-ilta. Raffun keskusaukion Suffan ympäristössä ulkomailta tulleet leiriläiset järjestivät ohjelmaa muille raffulaisille. Esimerkiksi allekirjoittanut pääsi Fanny parinaan tutustumaan irkkutanssin saloihin. Samoin sain slovakialaisen pojan kanssani polkan pyörteisiin. Itävaltalaiset tarjosivat nougatia ja partiolaiset Hong Kongista esittelivät kamppailulajia. Maailmanympärimatkan jälkeen oli mukavaa levähtää suihkussa ja postittaa kortteja. Sitten taasen iltapalan kautta nukkumaan.

Kirjoittanut Suvi, väsynyt atk-guru

Maanantai 2.8.

Hyvin ansaitut pullat ja limsat haikin jälkeen.

Niinhän siinä sitten kävi, että vpuolessa välissä leiriä päiväkirjan kirjoittaminen unohtui. Seuraavista päivistä on siis kirjoitettu vasta kotisohvalta ja aika on jo tehnyt osittain tehtäväsnä muistoille…

Maanantaina palattiin normaaliin päiväjärjestykseen vierailupäivän jälkeen. Aamulla tarpojat ja samoajat lähtivät Tulilaaksoon ja aikuiset työtehtäviinsä: Essi Maalaaksoon, Ilona keittiöön ja Hanna Ilmalaaksoon. Allekirjoittanut kuitenkin ei suunnannut töihin, vaan kokeilemaan Kilkkeen leirisairaalaa. Aamupäivä meinikin mukavasti leirisairaalan kenttäsängyssä eristyksessä nukkuessa. Lounaan jälkeen sain jo terveen paperit ja saatoin lähteä takaisin savuun, jossa jatkoi valitsemallani tiellä, eli maaten tällä kertaa kokouskatoksessa. Savu olikin erittäin tyhjä, sillä tarpojat ja samoajat olivat lähteneet yön yli kestävälle haikille.

Illalla oloni alkoi olla jo sen verran hyvä, että päivällisen jälkeen jaksoin lähteä Outin ja Hannan kanssa baanalle. Kalevan kahvilassa näet oli Mikko Alatalo esiintymässä ja tietysti sitä oli päästävä katsomaan. Känkkäränkän ja muiden ikivihreiden tauottua jatkoin Hannan kanssa matkaa aina Maalaaksoon asti. Maalaaksossa ihmettelimme, mitä kaikkea partiolaiset oikein keksivätkään rakentaa keskelle metsää. Kiipelyseinien ja suuren ilmapatjan lisäksi metsän siimeksestä löytyi muun muassa reikä seinässä -rata.

Iltapala sujui rauhallisissa merkeissä ja koska tänä iltana ei tarvinnut huolehtia leiriläisten nukkumaanmenosta, kömmimme makuupusseihi tavallistakin aikaisemmin.

Kirjoittanut Suvi

Tiistai 3.8.

Seitsemännen leiripäivän aamuna olimme johtajaporukalla päättäneet nukkua niin pitkään, kuin suinkin oli mahdollista. Heräsimme kuitenkin juuri sopivasti aamupalalle, joka tarjoiltiin yhdessä Tuikun keittiössä. Aamupuuroa nauttiessamme alkoi läheiseltä tieltä näkyä tuttuja kasvoja tarpojien ja samoajien palatessa takaisin leiriin. Kiiruhdimme haikin kuulumisia kuuntelemaan ja kuten arvata saattoi, tunnelmat vaihtelivat innon puhkumisesta lievään epätoivoon. Kauaa ei kuitenkaan ollut aikaa kuulumisia vaihtaa, sillä lounaan jälkeen tarpojat ja samoajat lähtivät Maalaaksoon leikkimään ja Hannan kanssa lähdimme taas Ilmalaaksoon nörtteilemään.

Koska kaikki pöllöt olivat suoriutuneet haikista ehjin nahoin, päätimme me kolme aikuista Outin ehdottamana hankkia porukalle pullat ja limsat. Päivällisen jälkeen olikin sitten kaikkien pöllöjen herkkuhetki kokouskatoksessa. Samalla myös hyvästelimme Vernerin, joka lähti tiistai-illalla takaisin Pöytyälle loistaakseen kesäteatterin tähtenä. Herkuttelun jälkeen lähdin Hannan kanssa Tulilaaksoon, jossa aikuisille ja vaeltajille tarjottiin mahdollisuutta kilkutella omat muistot Kilkkeestä.

Illalla oli vielä luvassa Raffu-ilta. Kaikki raffulaiset kokoontuivat siis Suffaan ja ilta kului Rumban, Rapin, Reggaen ja Rockin johdolla laulaen ja leikkien suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja viittomakielellä. Hauskaa oli ja iltapalan jälkeen uni taas maittoi.

”Raffu, häng med i sången, we’re having more fun ja nyt saa huutaa: Raffu!”

Kirjoittanut Suvi

Keskiviikko 4.8.

Päättäjäisissä oli tunnelmaa.

Viimeinen kokonainen leiripäivä valkeni kauniina, mutta tuulisena. Aamupalan jälkeen vuorossa olivat viimeiset laaksot. Pöllöjen tarpojille ja samoajille tämä tarkoitti paluuta Maalaaksoon, minulle ja Hannalle viimeisien e-korttien tekoa. Viimeisenkin Kalevan tarpojan ja samoajan poistuttua Kommunikaatiosta alkoi armoton purkaminen. Tietokoneet, hiiret, nettikaapelit, kaikki kerättiin laatikoihin. Ja kaikki esineet olivat luonnollisesti tiukasti pölyn peitossa. Purkaminen keskeytyi lounaan ajaksi, mutta jatkui tämän jälkeen. Kun kaikki tavarat oli koottu, kaikki Ilmalaaksossa työskennelleet pääsivät sisäsuihkuun kauempana leiristä. Tarkoitus oli kylläkin päästä saunaan, mutta saunan lukkoon sopiva avain oli jossain jemmassa. Suihkunraikkaina palasin Hannan kanssa takaisin savuun, jossa oli vielä Woomal-peli menossa. Meidän savumme oli pelissä mehiläistarha, jossa mehiläistarhuri huolehti mehiläisistään.

Päivällisen jälkeen oli vapaata aikaa ja kuljeskelimme viimeistä kertaa pitkin Kilkkeensuoraa. Kaupat ja kahvilat lopettelivat myyntiään ja sulkeutuivat yksi toisensa jälkeen. Jäätelöt ehdime kuitenkin vielä hankkimaan ennen kuin oli aika lähteä päättäjäisiin.

Päättäjäisiin lähtö kuitenkin viivästyi useampaankin otteeseen. rajut syöksyvirtaukset aiheuttivat sen, että päättäjäisalueen puita jpuduttiin tarkkailemaan. Lopulta illan hämärtyessä tuulikin tyyntyi ja Kilke kokoontui vielä kerran yhteen. Päättäjäisten ohjelma koostui suomalaisen partiotoiminnan 100-vuotiaan taipaleen muistelusta, lauluista, leikeistä loppuen ei-niin-näyttävään tuliohjelmaan. Yössä oli iloa ja haikeutta, mutta nukkumaan kuitenkin sirryttiin heti päättäjäisten päätyttyä.

Kirjoittanut Suvi

Torstai 5.8.

Viimeinen aamu näytti uhkaavan synkältä. Aamupalan jälkeen alkoi armoton purkaminen, sillä Sora-savumme pääsi lähtemään leiriltä ensimmäisten savujen joukossa heti kahdentoista jälkeen. Peloista huolimatta teltat sujahtivat pusseihinsa ja konttiin kuivina. Lounaan jälkeen viimeisetkin narunpätkät ja rangat oli viety pois savun alueelta ja olimme valmiita palaamaan kotiin.

Bussia Kilkkeensuoralla odotellessamme alkoi pelätty sade, mutta emme juurikaan ehtineet kastua, sillä bussi saapui juuri ajallaan ja niin matka kohti Pöytyää saattoi alkaa. Bussissa vallitsi varsin unelias tunnelma ja pian kaarroimmekin jo Elisenvaaran koulun pihalle, josta jokainen leiriläinen löysi kyydin kotiin asti. Tuliaisena jokaisella oli rinkallinen likapyykkiä, iholla paksu kerros hiekkaa, mustat silmänaluset ja monta hienoa ja ikimuistosta muistoa mielessä.

Kirjoittanut Suvi